Vankilani

Kohtaloni hyväksynyt olen.

Sä suljit vankilani oven.

Taas kerran mua lyöt,

pikkuhiljaa sydämeni syöt.

Sä kokoajan mua vahdit,

sä jo määräät mun sydämeni tahdit.

En enää voi elää ilman sua,

sä olet jo suuri osa mua.

Voinkohan ilman sydäntäni elää?

En jaksa sun vankina olla enää.

Lähdin pois ja riskin otin.

Ilman sydäntä elämään opin.

Pian joku puolet sydämestään antoi

ja väsyneen sieluni huomiseen kantoi.

Nyt saan vapaana kulkea

ja onnellisena iltaisin silmäni sulkea.